7. elokuuta 2010

Koira joka palkkautuu parsakaalilla

Totta, Decla vetelee sitä ihan yhtä onneissaan kuin mitä tahansa namia. Sille käy kaikki, kunhan se on RUOKAA. Kortisoni tekee siitä ihan mahdottoman. Se oli jo ennen kortisonin antamista mahdoton ruoan perään, mutta nyt se on oikein erityisen mahdoton. Ja kun se on olevinaan kuolemassa nälkään, niin se syö ruohoa pakkomielteisesti. Se syö heinää muutenkin paljon, mutta ollaan huomattu, että se lisääntyy selkeästi silloin, kun eukko ei ole saanut ruokaansa. Liekkö tällä heinän syömisellä yhteyttä kutinaan, joka on nyt onneksi rauhoittunut lääkkeen ansiosta.

Tänään oltiin Coodyn kanssa Sanna Kataisen ( http://foofighters.hapanpaprika.fi/ ) agilitykoulutuksessa. Lämpöä piisasi jo aamupäivällä kiitettävästi, kentällä asteita oli varmasti yli 50. Rataan Sanna oli koonnut pätkiä EO -kisoista, mutta ei se ihan mahdoton ollut. Viileämmällä kelillä sitä olisi voinut tietysti viilata enemmänkin.

Tehtiin rataa aikalailla pätkittäin ja muutamia kohtia sai ottaa aika monesti uudelleen kun ei millään meinannut kartturi osata. Lopulta kuitenkin selviydyttiin ihan kunnialla! Sanna ( minun yllätyksekseni ) kehui meidän kontakteja, jotka omasta mielestäni ovat kuitenkin aavistuksen hitaat.


Tykkäsin kouluttajasta. Antoi selkeät ohjeet ja neuvot, jotka oikeasti toimivat. Opin paljon uutta ( mm. miten saksalainen, niisto ja niistosokkari käytännössä tapahtuu ) ja sain uutta näkökulmaa ratojen lukemiseen. Pikkuisen tyyrishän tuo oli siihen nähden, että kuumuuden takia rataa ei hirveästi voinut jäädä jyystämään ja näin ollen ei ihan kaikkea saatu
koulutuksesta irti, mutta onhan se kiva käydä välillä kouluttamassa itseään!

Otettiin äsken viimeiset treenit tokoa ennen huomisia kisoja. Maahanmenoja lähinnä. Se nousee palkkaamisen jälkeen luvatta ja siitä jouduin huomauttelemaan, mutta tämä onkkelma ei onneksi vaikuta kokeeseen kun ei kuitenkaan nouse ennen palkkaamista. Vähän oli puhti poissa, mutta toivottavasti vire olisi aamulla jo kohdillaan.Declan kanssa otettiin mm. seuraamista ja häivyttelen siitä pikkuhiljaa imuttelua pois. Ihan kivasti se menee kun mennään suoraan. Vasemmalle käännökset sujuvat ajoittain tosi huonosti ja ajoittain tosi hyvin ( silloin kun muistaa käyttää ahteriaan ). Oikealle ihan ok. No, kunhan vaan touhutaan ja startataan ehkä joskus kun D on 10 vuotta. ;)

Tässä vielä tämä Coodyn koulupoika-lookki, joka ei tosin tässä kuvassa tule parhaalla mahdollisella tavalla esiin. Huomatkaa myös meidän porttisysteemi, jonka avulla saadaan pidettyä kämppä läpivedolla koko päivän.

Ei kommentteja: