Mutta ensin vähän aijempia kuulumisia. Hellejakson aikana ei tehty juurikaan mitään. Tokoa tehtiin ensimmäistä kertaa moneen viikkoon eilen ja ai että rakit olivat into piukeana. Virikkeetön elämä näyttää tepsivän aika kivasti. Touhuttiin kaikkea pientä ja naksuttelin Coodylle mm. seisomisia ja maahanmenoja. Jätkältä meinaa aina välillä unohtua, ettei esimerkiksi maasta nousta taikka seisomisesta pylly tipahda sivulle ennen erillistä käskyä. Decla nyt touhutti tapansa mukaan omiaan, mutta pikku hiljaa esimerkiksi seuraamisen paikka alkaa muodostua. Pitäisi saada näitä tokohommia videolle! Ilmotin Coodyn seuramestiksiin 8.8. Onneksi on parit möllitokot ennen sitä, joten ihan kylmiltään ei sinne tarvitse mennä. Toivotaan parasta, pelätään pahinta!
Sitten vähä surullisempia uutisia; Declan kutina on kasvanut. Nuolee ajoittain tassuja ja rapsuttaa herkemmin myös kainaloita. Noin 1,5 kk meni kuivaruokaan siirryttäessä, ennenkuin kutina alkoi lisääntyä. Liekkö yhteyttä helteisiin, uimiseen.. en tiedä. Mutta nyt syö NEUta ja toivotaan, että paranisi sillä. Söi noin viikon verran kortisonia, kun tuntui, että kutina on ihan mahdotonta ja sen jälkeen siirrytiin Atarax nimiseen lääkkeeseen, joka on tarkoitettu kutinan hoitoon.
En tiedä mitä ajatella tästä kaikesta. Kun edellisestä sairaasta koirasta joutuu luopumaan niin eikös seuraavakin keksi aiheuttaa emännälle menettämisen pelkoa. Surullista tämä nykyisten rotukoirien terveystilanne!
Sitten tämän päivän hakumetsään! Ai että mamma on ylpiä. Käytiin snautseriporukalla pelastuskoiraradalla vähän harjoittelemassa hakua.
Declan kanssa otettiin 3 näkölähtöä melko lyhyellä etäisyydellä 1 kerrallaan. Ei ollut neiti ainakaan luonnonlahjakkuus :D Koira kyllä lähti innokkaasti ukon perään, mutta 10 metrin jälkeen unohti mitä oli tekemässä. Liekkö vähän ujostutti lähteä ominpäin niin pitkälle. Lopulta pienien huhuilujen ja haamuilujen avulla ukot löytyivät! Ei siitä koskaan taida hakukoiraa tulla, mutta homma varmasti kasvattaisi koiran itseluottamusta.
Marja-Leena haukuttaaCoody lähti liivit päälle saatuaan sellaisella draivilla hommiin, että oksat pois! Ensin haukutettiin jonkun aikaa ja hyvin haukkui vaikkei tätä ennen ollakaan harjoiteltu. Sen jälkeen otettiin 3 ukkoa näkölähdöillä 1 kerrallaan, mutta niin että käännyttiin Coodyn kanssa joksikin aikaa pois ja etäisyyttä oli noin 50 metriä. Ukko lähti makkarat mukanaan mettään ja Coody huusi perään, jotta "elä vie niitä nakkeja"! Luvan saatuaan ampaisi hakemaan ukkoa todella hienosti ja teki hommia nenällään uskomattoman hyvin! Tutki laajasti, mutta vähän hätiköiden,joten aina ei ihan ensimmäisellä yrittämällä ukko löytynyt ja piti vähän auttaa. Mutta millä motivaatiolla! En olisi uskonut, että koira muistaa 2 vuoden takaisista hakuajoista juonen noin hyvin. Olin ihan äimänä siitä, miten hienosti tuo teki hommia. Ihan uskomaton rakki.
Coodya ei paljoa korkeat kiipeilytelineet hirvittäneet!
Seuraavallaa kerralla mennään ihan mettään ja tallataan alue, niin jää se jäljestäminenkin vähän vähemmälle. Omistajaa taisi juuri puraista hakukärpänen..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti